TEHOJA POHJOISEEN REHUNTUOTANTOON - TARKISTA NURMEN KALIUMTALOUS

Kuva hankesuunnitelma_MATALA.jpg

Lämsä Tiina, Suomela Raija 2018

Pohjois-Suomi elää nurmesta – ja nurmi elää mitä suurimmissa määrin kaliumista. On erittäin selvää, että pääravinteena kalium on merkittävä nurmen sadon muodostumisen ja määrän kannalta, mutta millainen kaliumlannoitustarve todella on ja millaisia ovat nurmen kaliumlannoituskäytännöt Pohjois-Suomen maalajeilla? OmaNauta-hankkeessa tehtiin selvitys eloperäisten ja karkeiden kivennäismaiden reservikaliumtilastoista ja turvemaiden lannoituskäytännöistä Pohjois-Suomessa. Tuloksissa yllättivät reservikaliumpitoisuuksien suuret vaihtelut kaikilla vertailun maalajeilla. Eloperäisten peltojen kaliumlannoituksen puutteista saatiin viitteitä nurmituloksista, joissa rehun kaliumpitoisuudet saattoivat olla kaliumlannoituksesta huolimatta matalia. 

Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Tiina Lämsä teki selvityksen maaperän luontaisten kaliumvarojen ja kaliumlannoituksen merkityksestä tilatasolla säilörehunurmen viljelyssä turvemailla IV- viljelyvyöhykkeellä osana OmaNauta- hanketta ja opinnäytetyötään. Työn toinen toimeksiantaja oli Yara Suomi. Selvityksessä oli mukana Eurofins Viljavuuspalvelun reservi- ja viljavuuskalium tilastoja vuosilta 2012–2017, Yara Suomen ja Hankkija Oy:n Kasvuohjelma yhteistyön havaintoruututuloksia vuosilta 2016 ja 2017, sekä tilakysely, jossa selvitettiin kolmen tilan kaliumlannoitusta, satotietoja, viljavuustietoja ja rehuanalyyseja turvemailla IV-viljelyvyöhykkeellä.

Lue artikkeli

Lue koko opinnäytetyö

NAUTAMATKA KANADAAN - MATKAKERTOMUS

Tutustu kanadan reissun tilakohteisiin ja tunnelmiin! Matkakertomuksen ovat kirjoittaneet Jaana Auer (Jamk) ja Maarit Kärki (Kpedu). Kanadan matkalta löytyy  myös videokooste hankkeen YouTube -kanavalla.

OMANAUTA YOUTUBESSA

OmaNauta YouTube -kanavalle kootaan teemakohtaisia soittolistoja. Ovatko sinulle tuttuja jo soittolistat "Päiväkahvit", "Torju taudit - Tienaa euroja" sekä  "Maaperäpäivät 6.6.-7.6.2017"? Tutustu tarjontaan!

 Youtube kanava_yläkuva_keskitetty (2).jpg

 

TARTTUVIEN SORKKASAIRAUKSIEN RISKIEN ARVIOINTI

Hyvä sorkkaterveys on kiistatta yksi merkittävimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä karjassa. Jos karjaan halutaan pitkäikäisiä ja korkeatuottoisia lehmiä, on oleellista huolehtia sorkkaterveydestä. Sorkkien ja jalkojen terveys vaikuttaa lehmien tuotokseen, kestävyyteen, utareterveyteen ja hedelmällisyyteen. Sorkkaterveyden merkitys on vielä kasvanut pihattonavetoiden ja automaattisten lypsyjärjestelmien lisääntymisen myötä, sillä eläinten tulee pystyä liikkumaan jatkuvasti.

Hanna Jämsä teki selvitystä tarttuvien sorkkasairauksien riskitekijöistä osana OmaNauta –hanketta ja opinnäytetyötään. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä sorkkahoitoon erikoistuneen eläinlääkärin kanssa. Kolmen työssä mukana olleen tilan välillä havaittiin tilakäynneillä yhteisiä sorkkaterveyteen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Tilat puuttuivat aktiivisesti riskitekijöihinsä, mikä näkyi jo seuranta-aikana riskien pienentymisenä ja sorkkaterveyden parantumisena.

Tutustu Hanna Jämsän ja Matti Järven kirjoittamaan artikkeliin Akraamossa

Tarttuvien sorkkasairauksien riskitekijöiden selvittäminen oli osa Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka toteutettiin yhteistyössä OmaNauta-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuuteen on koottu ajantasainen tieto tarttuvista sorkkasairauksista, niiden merkityksestä karjassa ja ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyö ”Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi” löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117542.

LYPSYLEHMÄ ONNISTUNEESTI TUOTOSKAUDESTA SEURAAVAAN

Teksti: Anni Häyrynen

Mahdollisimman suuri elinikäistuotos sekä terveet ja hyvinvoivat lehmät ovat useimpien maitotilojen tärkeimpiä tavoitteita. Tehokkaan ja ammattitaidolla hoidetun maidontuotantoprosessin merkitystä näiden saavuttamiseksi ei voida liikaa korostaa. Eräs hyvin merkityksellinen, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä lehmäryhmä on umpilehmät. Ummessaolokaudella lehmä palautuu edellisen lypsykauden rasituksista ja valmistautuu uuteen tuotantokauteen. Tasokas umpilehmien hoitoprosessi alkaa jo loppulypsykaudella ja jatkuu seuraavan lypsykauden alkuun saakka. Monet merkit loppulypsykauden ja umpikauden aikaisten toimenpiteiden onnistumisesta ovat nähtävissä vasta seuraavan lypsykauden alussa. Maitotilayrittäjille tehdyn kyselyn tuloksista käy ilmi, että loppulypsykautta, umpeenpanoa ja umpikautta pidetään tärkeinä ja niistä ollaan kiinnostuneita. Loppulypsykauden ja umpikauden ymmärretään selkeästi liittyvän seuraavaan lypsykauteen. Haasteita ja parantamisen varaa löydetään myös.

Maitotilayrittäjille toteutettiin keväällä 2017 umpilehmien hoitoa koskeva kysely osana Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ja OmaNauta -hanketta. Työn tuloksena on ansiokkaasti koottu yhteen ajantasainen tieto siitä, miten lypsylehmiä tulisi hoitaa loppulypsykauden, umpikauden ja siirtymäkauden aikana, ja mistä asioista koostuvat onnistuneet hoitoprosessit.

Tutustu opinnäytetyön tekijän Anni Häyrysen OmaNauta -hankkeelle kirjoittamaan artikkeliin TÄSTÄ

Anni Häyrysen opinnäytetyö ”Lypsylehmä tuotantokaudesta seuraavaan – Loppulypsykausi, umpikausi, siirtymäkausi ja lypsyn aloitus” löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta  https://www.theseus.fi/handle/10024/128896

 

Päiväkahvien taltioinnit löytyvät Päiväkahvit-sivun alaosasta - tutustu verkkokoulutuksiin!

OmaNauta -hanke vieraili RavinneRenki -hankkeen "Lannan syyslevitys - päivässä" Peltosalmella 15.9.2016 - tutustu seminaarin sisältöön (LINKKI)

Katso kuvakooste separoidun lannan kuiva- ja nestejakeen levityksistä /työjäljestä tapahtuman työnäytöksissä 

20160915_121017.jpg


TAUTIHALLINNAN HUOMIOINTI KOTIMAAN VIERAILUILLA JA OPINTOMATKOILLA

Eläinten Terveys /ETT Ry:n sivuilla www.ett.fi löytyy ajankohtaista tietoa ja ohjeistusta nautakarja- ja muiden kotieläintilojen tarttuvista taudeista ja tautihallinnasta. Matkan järjestäjille ja tilavierailijoille suunnatut käytännön ohjeistukset on juuri päivitetty!

Ohje tilavierailijoille 12.05.2016

Ohje matkanjärjestäjille 29.06.2016

 

OMANAUTA NURMIKIERTUEELLA 9.6. - 10.6.2016

OmaNauta -hankkeen projektipäällikkö Raija Suomela ja Minna Toivakka Yara Suomesta kiersivät havainnoiden ja kuvaten tunnetuimpien heinä- ja apilalajikkeiden kasvua ja kehitystä Nurmi-Suomessa Luonnonvarakeskuksen eri toimipisteissä. Kahdessa päivässä ehtii paljon!

Kuvaustyötä haastoi hieman Suomen suloinen suvi häkellyttävine piirteineen. Maaningalla koettiin torstaina aamupäivällä hyinen kesämyrsky. Kun saavuimme iltapäivällä Sotkamoon, maa oli valkea raekuuron jäljiltä. Rovaniemellä oli onneksi ehtinyt lumi sulaa ennen perjantai-aamun vierailua. Kun Ruukin kasvustot oli havainnoitu, oli kesäkuinen perjantai-ilta kääntymässä yöksi.

Koostamme mieleenpainuneen reissun kuvia ja havaintoja pikku hiljaa. Tässä LINKKI Rovaniemen apilakasvuston äärelle. Tutkija Antti Hannukkala kertoo puna-apilan selvinneen Rovaniemen talvesta kohtuullisesti. Esimerkiksi Sotkamossa edellisen talven olosuhteet olivat aiheuttaneet laajat tuhot apiloille.

Photo 10.6.2016 10.18.49.jpg

Kuva: Minna Toivakka

 

Kuvia virallisista lajikekokeista Luke Ruukista 13.5.2016 /Raija Suomela

Talvet ovat koetelleet kolmatta nurmivuottaan aloittavia timotein, nurmi- ja ruokonadan sekä puna-apilan lajikekokeita. Ensimmäisen vuoden nurmen äärellä on helppo hymyillä!

Lyhyt kuvakooste (LINKKI)

 

Lietteen vetoletkulevitystä Sammalkankaan tilalla 11.5.2016

Kuvakooste vetoletkulevityksen tekniikasta Sammalkankaan tilalla Ruukissa Pohjois-Pohjanmaalla (LINKKI). Sammalkankaan tilalla ollaan oltu tyytyväisiä levitystekniikkaan, sillä sen avulla on päästy raskaasta levityskalustosta ja levitys on ollut nopeaa ja suhteellisen vaivatonta. Tekniikka soveltuu parhaiten laajoille yhtenäisille peltokuvioille.

11.jpg


HANKESTARTTI! -seminaarien esitykset Limingassa ja Toholammilla

 

Nautaketjun turvallinen toimintatapa ETT

Erja Tuunainen (Liminka), Olli Ruoho (Toholampi)
 

Kuinka pidämme vasikat terveenä 

Tuomas Herva, Eläinlääkäri
 

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Maarit Hyrkäs (Liminka), Raija Suomela (Toholampi)
 

Markus Mikkola, Yli-Ii

Yrittäjä Markus Mikkola (Liminka) 
 

Vesa Koskela, Toholampi

Yrittäjä Vesa Koskela (Toholampi)
 

OmaNauta_Hankestartti

(Alkavat pienryhmät) Raija Suomela
 

Atria alkutuotannon nautahankkeet

Tuomas Herva
 

NautaNurmi -hanke

Maarit Hyrkäs, Luke
 

EU-lippu.jpg Ely_logo.jpg

Oamkin hankkeiden verkkosivuohje (pdf)